34. Kilpailuihin valmistautuessa auttavat kädet eivät ole pahitteeksi

Näin pääsin toteamaan tänä iltana, viimeisenä päivänä ennen Lahteen, Takkulaan lähtöä. Kuvittelepa tällainen tilanne:
Olet juuri saanut puhdistettua hevosesi varusteet, jotka ovat suorastaan hautautuneet kuran ja muiden pinttyneiden likojen alle. Ihmettelet, mikset ole ymmärtänyt puhdistaa niitä aikaisemmin, sillä huomaat juuri tuohon työhön kuluneen tuhottomasti aikaa. Sitten lähdet juoksemaan ympäri tallia etsimään puhtaita huopia, numerolappua ja samaan aikaan pitäisi nyppiä hevosen harja, ja kellokin alkaa lähestyä jo yhdeksää, etkä ole ehtinyt käydä kaupassakaan. Kunnes eräs tallilainen lainaa ystävällisesti omaa kilpailuhuopaansa ja tarjoutuu vielä nyppimään hevosesi harjan, jotta sinä ehdit tehdä muita asioita. Eräs toinen tarjoutuu etsimään sinulle numerolapun ja auttamaan saappaiden puhdistamisessa. Ja sillä välin, kun sinä etsit kuljetussuojia, kolmas käy viemässä satulasi ja suitsesi valmiiksi. Kun viimein pääsette laittamaan traileria kuntoon, huomaatte, että se on jo valmiina hevosia varten. Kuinka kiitollinen oletkaan saamastasi avusta.

 postauksen kaikki kuvat on ottanut Riina U.

Juuri tuollaiseen tilanteeseen minä päädyin tänä iltana. Valmisteluille olisi voinut varata hiukan enemmänkin aikaa, jotta tuolta olisi vältytty. Onneksi meidän ihanat tallilaiset ja muut olivat auttamassa ja laittamassa hevosia valmiiksi. 

Tänään oli siis viimeinen päivä ratsastuskurssia, jolla valmistauduttiin tähän tulevaan Takkulan reissuun. Oli melko kuuma päivä ja meidän oli tarkoitus vain ratsastaa hevoset kaikissa askellajeissa läpi, sillä edellisinä päivinä olimme hypänneet. Alunperin oli suunnitelmana verrytellä hevosia kavalleteilla, mutta kuultuamme kilpailujen aikaistamisesta, päätimme olla rasittamatta hevosia enempää. Riona oli koko ajan oikein rennon tuntuinen ja hyvä ratsastaa. Kävimme kaikki askellajit läpi kummassakin kierroksessa. Sen jälkeen otimme loppukäynnit hiittisuoran kautta tarhojen takaa takaisin tallin pihaan.

Takaisin tallille päästyäni purin Rionalta varusteet pois ja vein ne puhdistettaviksi. Sitten metsästin pitkän aikaa itselleni toista huopaa valkoisen lisäksi, olihan kilpailupäiviä tulossa kaksi. Kun sellaista ei ottanut löytyäkseen, eräs tallilainen ehdotti, että voisin lainata hänen huopaansa. Suostuin nopeasti, sillä tuo nimenomainen musta, timanteilla koristettu huopa näytti sopivan täydellisesti sen päälle. 

Lempikuvani pitkään aikaan! Tämä kuva tekee minut iloiseksi, sillä näyttää, että Rionakin hymyilisi kanssani <3

Ilta kului tavaroiden etsimisen, Rionan huoltamisen ja muiden valmistelujen merkeissä.Ja voin rehellisesti sanoa, ettei tämä kaikki olisi onnistunut ilman kaikkien niiden apua, jotka vaivautuivat auttamaan minua pienissäkin asioissa. Lopulta ponille löytyi kuljetussuojat; sen harja oli siisti ja valmiina sykeröitäväksi; tavarat olivat pakattu ja traileri oli valmiina lähtöön.

                                                   Muistakaa aina arvostaa toisten apua! ♥

33. Kuvahaaste

Minut on nyt haastettu tekemään tämä kuvahaastepostaus, johon minut haastoi Koukussa viiteen askellajiin- blogin Pihla. Avainsanoja olivat rakkaus, onnellisuus, ystävyys, onnistuminen, hauska, vapaus ja throwback. 

1. Rakkaus
 Ensimmäisessä kuvassa minä olen Rionan kanssa. Tuntuu, että rakkaus ilmenee onnellisista ilmeistä ja eleistä. Tämä kuva kuvastaa minun rakkauttani hevosiin, eritoten Rionaan. 

 
2. Onnellisuus 
Tässä kuvassa minä ja Mette pääsimme katsomaan Ninnua ja sen pientä varsaa Tessaa. En ollut nähnyt Ninnua noin puoleen vuoteen, joten olin todella onnellinen päästessäni näkemään sitä ja Tessaa taas.

3. Ystävyys
 Tämä kuva on otettu ennen minun kauden viimeistä ratsastustuntiani. Otimme Rionan Hannelen kanssa ulos ja otimme kuvia, joista tämä kuvastaa minusta ystävyyttä oikein hyvin!

4. Onnistuminen 
 Tähän kuvaan oli monta vaihtoehtoa, joista lopulta päädyin tähän! Tämä kuva on kauden viimeisistä kilpailuista Rionalla, jotka menivät ihan todella hyvin ja ratamme oli yhtä pudotusta lukuunottamatta todella onnistunut ja siisti. Tämän vuoksi tämä kuva on juuri tähän kohtaan!

5. Hauska
En oikeastaan tiennyt, minkä kuvan olisin valinnut tähän kohtaan. Sen vuoksi valitsin 3. kuvan kanssa samalla kuvausreissulla otetun kuvan, joka on minusta oikein hauska, tai ainakin siihen liittyy hauskoja muistoja! Riona aiheutti tekemisillään niin paljon naurua, että koen tämän kuvan olevan hauska.

 6. Vapaus
Tämä kuva on otettu kesän alussa, jolloin hevoset pääsivät laitumelle aivan talomme viereen! Voi sitä hevosten riemua ja iloa, kun ne saivat kirmata vapaina laitumella!

 7. Throwback
 Kuvahaasteen viimeisenä aiheena oli throwback! Valinta oli helppo, sillä tämä kuva on otettu itse asiassa ensimmäisistä kilpailuistani 8-vuotiaana. Olin tuolloin ratsastanut vasta vuoden ja olin sen verran pienikokoinen niin, että saatoin mennä shettiksillä. Ja yhteensopivat väriteemat ovat aina kaiken a ja o. 

Tällaisia kuvia sai tämä kuvahaaste sisällökseen. Mitä piditte kuvista ja mikä oli lempikuvanne? 
 Haastan kaikki, jotka ovat halukkaita tekemään tämän kuvahaasteen, en siis erikseen luettele bloggaajia, joiden tämä täytyisi tehdä halutessaan. 

32. Vuosi sitten syttyi taivaalle kirkkain tähti

Tänään, 7.7. on kulunut vuosi Fionan poismenosta. Kaipaan sitä edelleen, ihan todella, vaikka tiedän, ettei se tule takaisin. Onneksi minulla on kuitenkin muistoja siitä, joita voin ajatella ikävöidessäni sitä. Tiedän, ettei se olisi halunnut kyyneleitä peräänsä, mutta ne nytkin kastelevat poskeni ja muistuttavat, ettei Fiona ole täällä enää. Mutta ne muistuttavat myös siitä, että olen onnellinen, että sain olla sen kanssa.

Don't cry because it's over; 

smile, because it happened 

 ♥

31. Pitkästä aikaa estetunnilla

Eilen pääsin taas kahden viikon tauon jälkeen moikkaamaan Rionaa ja hyppäämään sen kanssa ennen 17.7. olevaa Susanna Suomela-Fagerströmin estevalmennusta. Meillähän nuo tunnit ovat tällä hetkellä kesätauolla, ja tallilla pyörii erilaisia kursseja. Tälle päivälle osui lasten yleiskurssi, jonka estetunnille sitten pääsin. Kurssilaiset rakensivat esteet kanssani ja näin saimme esteet nopeasti kasaan. Pian esteiden kokoamisen jälkeen ihana Jenni tulikin auttamaan minua Rionan hoitamisessa, ja kunnia näistä kaikista kuvista kuuluukin hänelle!

Ennen tuntia hoidimme Rionan kuntoon yhdessä ja autoimme vähän pienempiä kurssilaisia laittamaan ratsunsa. Riona oli oikein nätisti ja saimme kaikki varusteet sille reippaasti päälle. Kentällä menimme ensiksi alkukäynnit, sitten hiukan ravipuomeja ja sen jälkeen kurssilaiset ottivat välikäynnit. Sillä välin minä verryttelin melko itsenäisesti kummatkin laukat läpi ja oli tarkoitus saada poni teräväksi avuille.  Laukkojen jälkeen minäkin kävelin ja sitten hyppäsimme muutaman kerran yllä olevassa kuvassa olevan ristikon ampparipuomeilla. Riona oli todella innoissaan ja olisi mielellään rynnännyt esteelle sen pienestä koosta huolimatta, joten tein kontrollin takaisin saamiseksi voltin ennen lähtöä. Riona hyppäsi ihan hyvin ja oli reippaalla päällä- ainakin vielä noin aluksi.

Kun kurssilaiset saivat omat tehtävänsä tehtyä, oli viimein minun ja Rionan vuoro aloittaa hyppääminen hiukan isommilla esteillä. Auringon kuuma porotus oli saanut sekä hevosen että ratsastajan jo hikoamaan ja Rionan laukasta puuttui aluksi kunnollinen rytmi ennen kuin sain sen hereille. Hyppäsimme aluksi 21 metrin suhteutun linjan. Riona tuli ihan kunnollisessa laukassa ja otti hyvät hypyt sekä pystylle että ristikolle ja se tuntui olevan innoissaan siitä, että se pääsi taas hyppäämään. Sitten liitimme tehtävään myös ensimmäisessä kuvassa näkyvän amppariesteen, joka oli tosin nostettu pystyksi. Ampparilta jatkettiin tehtävän ensimmäiselle esteelle, siniselle pystylle. Alkutehtävä sujui hyvin, ja ristikolta oikein vasen laukka alas. Tein melko tiukan tien ampparille, mutta sain silti hyvän hypyn. Siniselle pystylle meinasi jäädä vähän hitaaksi, muuten kuitenkin ihan hyvä hyppy.

Lopuksi tulimme vielä koko tehtävän uudelleen niin, että lisäsimme loppuun vielä okserin ja ylläolevissa kuvissa olevan valkoisen ristikon. Riona alkoi tuntua jo vähän väsyneeltä ja laukka ei oikein pyörinyt. Ensimmäiset hypyt tulivat ihan hyvin, tosin sinikeltainen vähän pohjaan ja matala hyppy, mutta silti yli. Ristikkokin ihan hyvä ja vasen laukka alas. Riona tuntui hidastavan ihan toden teolla, ja minulla oli tekemistä pitää hevonen paketissa ja saada laukka pyörimään. Sinikeltainen pysty tähän toiseen suuntaan tuli ihan okei ja oikeaan laukkaan alas. Päädystä oli aika tiukka kurvi okserille, mikä hidasti laukan tempoa ihan olemattomiin, mutta kunhan muistin vain pitää laukan yllä, Riona otti oikein hyvän hypyn tällekin esteelle. Siitä laukka jatkuikin sitten vähän reippaampana ristikolle, jolta oikea laukka alas ja ihan hyvä hyppy tuollekin esteelle.

Hyppyjen jälkeen kurssilaiset tulivat kaartoon ja minä jäin ravailemaan loppuraveja kentälle.Parin kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa ja sitten loppukäynnit kävelin Jennin kanssa puoliksi selästä, puoliksi maastakäsin. Riona sai reilusti taputuksia palkinnoksi ja annoin sille ulkona muutaman suullisen vihreää sillävälin, kun Jenni haki tavaransa. Sitten veimme Rionan talliin, veimme varusteet pois, harjasimme sen ja laitoimme vielä linimentit jalkoihin ponin mutustellessa päiväheiniään.

Riona oli oikein jees ja tästä on hyvä jatkaa kohti Suskia, josta keräämme muutamat tehovinkit matkaan. Sitten 25-27.7 on valmistautumiskurssi Takkulaan, Ratsastuskouluoppilaiden Mestaruuksiin ja 28-30.7 vietämme sitten Takkulassa kilpaillen tutustumisluokassa 70cm ja 80cm poniratsastajien mestaruudessa. Siihen mennessä uuden turvaliivinikin pitäisi olla saapunut kotiin!        Erityiskiitokset vielä Jenni kuvista, avusta ja kaikesta ♥