47. Tästä se lähtee! - Benny Vandervaerenin estevalmennus

Keskiviikkona koitti viimein tämä jo pitkään odotettu päivä, jota olinkin jo ehtinyt jännäillä pidemmänkin aikaa. Olimme muutamaa viikkoa aikaisemmin ilmoittautuneet minulle uuden valmentajan, Benny Vandervaerenin oppeihin. Benny puhuu valmentaessaan vain englantia tai jotakin muuta osaamaansa kieltä, mutta meidän välillemme tuo sopiva kieli oli juurikin sitten englanti. Mulle oli ihan kehittävä kokemus mun kielenosaamisen kannalta osallistua ilman mitään tulkkia, sillä kuitenkin englanninosaamiseni on kuitenkin aivan tarpeeksi hyvää. Benny puhui minun korvaani aluksi ehkä hassulta kuulostavalla Hollannin aksentilla, mutta onneksi ymmärsimme toisiamme tarvittavissa määrin.

Kuvat on otettu kuvankaappauksina videoista, joten niiden laatu ei päätä huimaa!

Iltapäivällä ajelin bussilla Taipalsaarelle ja Maltin kotitallille, jossa poni olikin jo puunattavana. Harjasin sen tarkasti läpi ja laitoin päälle tarvittavat loimet, jotta se pärjäisi kopissa pakkasessakin. Tehtiin aika nopea lähtö, jotta Maltti ehti sitten kävellä tarpeeksi ennen valmennuksen alkua. Se meni oikein siivosti koppiin ja pääsimmekin matkaan sitten ongelmitta. Myös matka sujui ilman enempää häslinkiä ja RC Lappeenrannan pihassa olimme jo kahtakymmentäviittä vaille viisi. Vaihdoin Maltille sitten satulan ja taluttelin sitä melko pitkään ennen maneesiin menoa.

Valmennuksesta kerron näin lyhyempänä versiona, sillä tarkemman kuvauksen löydätte sitten itse videosta. Ratsastimme koko ajan samaa tehtävää, joka oli meille ihan hyvä. Ei siis hypätty menemään vaan hyppäämisen ilosta vaan pyrittiin keskittymään myös niihin pieniin asioihin, joihin ei aina muista kiinnittää huomiota.


Ratsastimme muutama eri tehtävää: pysty-puomi-pysty linjaa kolmen laukka-askeleen välillä, kahta yksittäistä pystyä ja yhtä okseria. Alkuun Maltti vähän jännitti uutta paikkaa ja oli paikoitellen vähän spooky. Se kuitenkin aika ajoin rentoutui yhä enemmän ja suurin kaahottaminen saatiin jätettyä pois. Linjan ensimmäiset hypyt olivat aikamoista hakemista, mutta suurimman jännityksen kadottua tekeminen parani huomattavasti.

Ratsastimme muutama eri tehtävää: pysty-puomi-pysty linjaa kolmen laukka-askeleen välillä, kahta yksittäistä pystyä ja yhtä okseria. Alkuun Maltti vähän jännitti uutta paikkaa ja oli paikoitellen vähän spooky. Se kuitenkin aika ajoin rentoutui yhä enemmän ja suurin kaahottaminen saatiin jätettyä pois. Linjan ensimmäiset hypyt olivat aikamoista hakemista, mutta suurimman jännityksen kadottua tekeminen parani huomattavasti.

Okserille ja pystylle ratsastin aluksi itse pohjaan ja jätin Maltin vähän yksin, jota minun ei pitäisi tehdä, mutta paransin myös omaa tekemistäni ja Malttikin kuunteli mua lopulta tosi hyvin! 80cm rata oli kokonaisuutena tosi hyvä, joten tultiin sitten vielä pikkuisen isompana tämä rata. Pystyt oli molemmat 95cm, okseri ehkä sen 90cm. Maltti alkoi tässä vaiheessa olla jo aika väsynyt, ja sen vuoksi kokeilikin mua vähän tullessamme siniselle pystylle. Kun poni oli sitten ymmärtänyt, että yli on mentävä, se hyppäsikin todella nätisti!

Tehtiin valmennuksessa paljon toistoa ja vain lyhyet tauot hyppäämisen välissä, mutta Maltti kyllä yllättävän hyvin jaksoi, vaikkei sen jaksaminen vielä olekaan parhaimmasta päästä ja kuntoa se vielä vaatii. Korkeudet pidettiin vielä tässä vaiheessa aika pieninä, mikä oli ihan hyvä. Pidin valmennuksesta ja oltiinkin kaikki sitten todella tyytyväisiä Malttiin. Benny kehui sitä paljon ja sanoi, että se kaipaa vaan lisää rutiinia, lihaksia ja pikkuhiljaa esteitä voi sitten alkaa nostamaan. Tästä se vielä lähdee!


Itse pidin kovasti vähän erilaisen postauksen tekemisestä ja pienimuotoisen ideoiden puuttumisen vuoksi tämä olikin mukavaa vaihtelua! Pidittekö te tällaisesta valmennuspostauksesta vai suositteko kenties ihan tarkempaa, kirjoitettua versiota?