 |
| 1. |
 |
| 2. |
 |
| 3. |
 |
| 4. |
 |
| 5. |
Mikä oli teidän suosikkinne kuvista?
kuvat c. Milka Suninen
♥
lauantai 25. maaliskuuta 2017
19. Riona ja uudestaan löytynyt hyppäämisen ilo
Viime viikolla ratsastin Rionalla torstain estevalmennustunnilla että sunnuntain kilpailuissa, joissa mentiin 80cm. Riona on ollut nyt tosi kiva ratsastaa ja se on loikkinut kuin joku duracell-pupu pitkin maneesia.
Torstaina oli siis Jonna pitämässä tuntia. Jonna piti todella kivan tunnin, tehtävät oli ainakin minun mieleen! Melkein kaikki esteet oli rakennettu sokeripalojen päälle, joten tolppia ei tarvinnut montaa kentälle kantaa. Esteet oli sijoitettu siten, että yksi saatettiin hypätä kohti E-kirjainta M-kirjaimesta noin 10 metriä ennen kirjainta. Siihen oli aika pitkä lähestyminen, joten piti olla Rionan kanssa hereillä apujen käytön kanssa. Suunnilleen keskihalkaisijan linjalle oli sijoitettu pieni pysty, jonka vieressä oli uran puolella vielä tolppiin laitettu pysty. Viimeinen este oli melko keskellä kenttää, noin P-kirjaimen kohdalla niin, että sille saatettiin lähestyä E-kirjaimen esteen takaa.
Ensiksi teimme erilaisia puomitehtäviä, joista Riona suoriutui ihan hienosti. Kerran se otti lähdöt heinäladon päädystä (mitä se ei yleensä tee), mutta kun sain niskan ylös niin lopputunnin R meni tosi hyvällä temmolla. Tunnin päätehtävässä hypättiin ensiksi pieni pysty E-kirjaimesta oikeassa laukassa. Siitä piti saada vasen laukka alas, sillä kaarre vasemmalle tuli melko pian. Keskihalkaisijalla olevalle pystylle piti saada hyvä suoristus, sillä muuten olisi ollut hankalaa vaihtaa laukkaa esteeltä. Tuolta kyseiseltä pystyltä täytyi heti kaartaa oikealle, joten laukanvaihto esteellä oli kuin olikin tärkeä. Rionan kanssa sain kaikista tiukoista kaarteista oikeat laukat mahtavasti alas, olen niin ylpeä Rionasta! Kaarroksen jälkeen oli rauhassa aikaa ottaa hyvä tie sille pystylle, joka oli melko lähellä uraa. Se oli hankala este, koska se täytyi hypätä vinosti keskeltä kenttää, vaikka este oli asetettu suoraan menemään maneesin seinää päin. Tiestä oli melko pakko saada hyvä, jotta esteestä pääsisi ylikin. Ohjasin Rionan huonosti esteelle, joten fiksu poni kun tuo oli, veti jarrut pohjaan. Uusi lähestyminen ja hieno pomppu yli. Sieltä kaarrettiin vielä vasemmassa laukassa viimeiselle esteelle, josta oli tehty pituuseste. Se oli pysty, jonka eteen oli laitettu puomi niin, että hevosen täytyi hypätä ennen puomia. Riona tuli ihan hyvässä temmossa, mutta itse ajattelin mennä esteelle hiukan vähemmällä askelmäärällä kuin poni. Ja tsäp, ensimmäistä kertaa Riona oikeasti totteli minun pohjeapua, ja venytti kiltisti askelta esteelle. Sain siihen tosi hyvän hypyn, ja Riona oli tosiaan niin sanotusti löytänyt hyppäämisen ilon uudestaan! Rionalla on nykyään joka estetunnilla sopivasti energiaa ja on ollut ilo ratsastaa ponia, josta näkee, että se tykkää hypätä.
Tämän viikon torstaina ratsunani oli Nipsu. Nipsulla olin mennyt ennenkin muutaman kerran, esteitä melkein jokaisella kerralla. Nipsu on kulkenut todella rohkeasti muutamasta kiellosta huolimatta. Tällä viikolla Anne oli pitämässä tuntia. Tehtävänä olivat 14m ja 20m perinteiset linjat, joita esiintyy usein kisoissa. Alkuverryttelyksi tulimme 20 metrin linjaa matalemmalla korkeudella. Nipsu tuli heti hyvin rohkeasti ja ylitti esteet sen kummempia katselematta. Sitten tulimme 14 metrin linjaa, jossa oli ensiksi pysty ja sitten vasta okseri. Okseri oli punaisista puomeista, joissa oli sinisiä tähtiä. Nipsu sitten niitä vähän ensimmäisellä kerralla katseli ja mietti, että pitäisikö tässä nyt mennä yli vai ei. Tulimme tuon linjan vielä uudestaan. Nipsu sitten stoppasi esteelle, kun en ollut pohkeella mukana. Käskin sitä napakasti että nyt, se on vain este, ja siitähän Nipsu sitten riemastui. Olisi minun pitänyt olla valppaana, että ei olisi sitten mitään käynyt, mutta Nipsu päättikin ottaa hirmuisen loikan yli esteestä. En ollut yhtään valmiina, ja laskeuduin sitten ponin kaulan päälle. Nipsu säikähti ja lähti kiitolaukkaa eteenpäin, ja kun tuo poni sitten rupesi viskomaan päätään, lensin sieltä selälleni alas. Ei siinä sitten muuta, nousin ylös maasta ja napattiin poni kiinni. Kiipesin selkään ja eikun vain uudelleen. Sama toistui, eli Nipsu pysähtyi esteelle kun olin liikaa ohjissa kiinni. Näpäytin sitä sitten raipalla, ja Nipsu päättikin hypätä. Kadotin jalustimeni, ja kun en sitten ollut taas valmiina hyppyyn, lensin sieltä toistamiseen alas. Kaikki tämä oli minun oma vikani, koska Nipsu on muutenkin jo arka hyppääjä. No, uudestaan poni kiinni ja kyytiin. Tämän jälkeen sain ponin onnistuneesti yli esteistä. Sitten osaa esteistä vähän nostettiin, ennen kuin menimme hiukan rataa, joissa kaikki linjat tultiin molemmista suunnista. Nipsu löysi itsestään aivan uuden vaihteen, ja me laukattiin siellä aika reippaasti sitten. Kaikki hypyt meni hyvin yli ja Nipsu imi esteille oikein kivasti. Tippumiset unohtui ilmeisesti molempien mielestä, ja tuo ongelmia tuottanut linjakin tuli ihan hienosti radalla.
Mutta niinhän se menee, että ratsastamaan oppii vain ratsastamalla. Nipsu on kuitenkin niin erilainen, kuin minun luottoratsuni Riona, joka hyppää ongelmitta melkein mitä vaan. Rionan kanssa olo on niin paljon varmempi, kuin Nipsun, johon en ole oppinut luottamaan samalla tavalla. Luotan kuitenkin siihen, että ensi kerralla menee varmasti paremmin. Tyytyväinen olen kuitenkin siihen, ettei Nipsulle jäänyt minkäänlaista kammoa tippumisistani.
Torstaina oli siis Jonna pitämässä tuntia. Jonna piti todella kivan tunnin, tehtävät oli ainakin minun mieleen! Melkein kaikki esteet oli rakennettu sokeripalojen päälle, joten tolppia ei tarvinnut montaa kentälle kantaa. Esteet oli sijoitettu siten, että yksi saatettiin hypätä kohti E-kirjainta M-kirjaimesta noin 10 metriä ennen kirjainta. Siihen oli aika pitkä lähestyminen, joten piti olla Rionan kanssa hereillä apujen käytön kanssa. Suunnilleen keskihalkaisijan linjalle oli sijoitettu pieni pysty, jonka vieressä oli uran puolella vielä tolppiin laitettu pysty. Viimeinen este oli melko keskellä kenttää, noin P-kirjaimen kohdalla niin, että sille saatettiin lähestyä E-kirjaimen esteen takaa.
 |
| c. Emilia Nerg |
Ensiksi teimme erilaisia puomitehtäviä, joista Riona suoriutui ihan hienosti. Kerran se otti lähdöt heinäladon päädystä (mitä se ei yleensä tee), mutta kun sain niskan ylös niin lopputunnin R meni tosi hyvällä temmolla. Tunnin päätehtävässä hypättiin ensiksi pieni pysty E-kirjaimesta oikeassa laukassa. Siitä piti saada vasen laukka alas, sillä kaarre vasemmalle tuli melko pian. Keskihalkaisijalla olevalle pystylle piti saada hyvä suoristus, sillä muuten olisi ollut hankalaa vaihtaa laukkaa esteeltä. Tuolta kyseiseltä pystyltä täytyi heti kaartaa oikealle, joten laukanvaihto esteellä oli kuin olikin tärkeä. Rionan kanssa sain kaikista tiukoista kaarteista oikeat laukat mahtavasti alas, olen niin ylpeä Rionasta! Kaarroksen jälkeen oli rauhassa aikaa ottaa hyvä tie sille pystylle, joka oli melko lähellä uraa. Se oli hankala este, koska se täytyi hypätä vinosti keskeltä kenttää, vaikka este oli asetettu suoraan menemään maneesin seinää päin. Tiestä oli melko pakko saada hyvä, jotta esteestä pääsisi ylikin. Ohjasin Rionan huonosti esteelle, joten fiksu poni kun tuo oli, veti jarrut pohjaan. Uusi lähestyminen ja hieno pomppu yli. Sieltä kaarrettiin vielä vasemmassa laukassa viimeiselle esteelle, josta oli tehty pituuseste. Se oli pysty, jonka eteen oli laitettu puomi niin, että hevosen täytyi hypätä ennen puomia. Riona tuli ihan hyvässä temmossa, mutta itse ajattelin mennä esteelle hiukan vähemmällä askelmäärällä kuin poni. Ja tsäp, ensimmäistä kertaa Riona oikeasti totteli minun pohjeapua, ja venytti kiltisti askelta esteelle. Sain siihen tosi hyvän hypyn, ja Riona oli tosiaan niin sanotusti löytänyt hyppäämisen ilon uudestaan! Rionalla on nykyään joka estetunnilla sopivasti energiaa ja on ollut ilo ratsastaa ponia, josta näkee, että se tykkää hypätä.
 |
| c. Emilia Nerg |
Tämän viikon torstaina ratsunani oli Nipsu. Nipsulla olin mennyt ennenkin muutaman kerran, esteitä melkein jokaisella kerralla. Nipsu on kulkenut todella rohkeasti muutamasta kiellosta huolimatta. Tällä viikolla Anne oli pitämässä tuntia. Tehtävänä olivat 14m ja 20m perinteiset linjat, joita esiintyy usein kisoissa. Alkuverryttelyksi tulimme 20 metrin linjaa matalemmalla korkeudella. Nipsu tuli heti hyvin rohkeasti ja ylitti esteet sen kummempia katselematta. Sitten tulimme 14 metrin linjaa, jossa oli ensiksi pysty ja sitten vasta okseri. Okseri oli punaisista puomeista, joissa oli sinisiä tähtiä. Nipsu sitten niitä vähän ensimmäisellä kerralla katseli ja mietti, että pitäisikö tässä nyt mennä yli vai ei. Tulimme tuon linjan vielä uudestaan. Nipsu sitten stoppasi esteelle, kun en ollut pohkeella mukana. Käskin sitä napakasti että nyt, se on vain este, ja siitähän Nipsu sitten riemastui. Olisi minun pitänyt olla valppaana, että ei olisi sitten mitään käynyt, mutta Nipsu päättikin ottaa hirmuisen loikan yli esteestä. En ollut yhtään valmiina, ja laskeuduin sitten ponin kaulan päälle. Nipsu säikähti ja lähti kiitolaukkaa eteenpäin, ja kun tuo poni sitten rupesi viskomaan päätään, lensin sieltä selälleni alas. Ei siinä sitten muuta, nousin ylös maasta ja napattiin poni kiinni. Kiipesin selkään ja eikun vain uudelleen. Sama toistui, eli Nipsu pysähtyi esteelle kun olin liikaa ohjissa kiinni. Näpäytin sitä sitten raipalla, ja Nipsu päättikin hypätä. Kadotin jalustimeni, ja kun en sitten ollut taas valmiina hyppyyn, lensin sieltä toistamiseen alas. Kaikki tämä oli minun oma vikani, koska Nipsu on muutenkin jo arka hyppääjä. No, uudestaan poni kiinni ja kyytiin. Tämän jälkeen sain ponin onnistuneesti yli esteistä. Sitten osaa esteistä vähän nostettiin, ennen kuin menimme hiukan rataa, joissa kaikki linjat tultiin molemmista suunnista. Nipsu löysi itsestään aivan uuden vaihteen, ja me laukattiin siellä aika reippaasti sitten. Kaikki hypyt meni hyvin yli ja Nipsu imi esteille oikein kivasti. Tippumiset unohtui ilmeisesti molempien mielestä, ja tuo ongelmia tuottanut linjakin tuli ihan hienosti radalla.
 |
| c. Milka Suninen |
Mutta niinhän se menee, että ratsastamaan oppii vain ratsastamalla. Nipsu on kuitenkin niin erilainen, kuin minun luottoratsuni Riona, joka hyppää ongelmitta melkein mitä vaan. Rionan kanssa olo on niin paljon varmempi, kuin Nipsun, johon en ole oppinut luottamaan samalla tavalla. Luotan kuitenkin siihen, että ensi kerralla menee varmasti paremmin. Tyytyväinen olen kuitenkin siihen, ettei Nipsulle jäänyt minkäänlaista kammoa tippumisistani.
 |
| c. Emilia Nerg |
Ensi postaukseen!
sunnuntai 29. tammikuuta 2017
18. Estekilpailut
Moikka!
Tämä postaus olisi pitänyt tehdä jo viime viikon aikana, mutta kun en saanut aikaiseksi, niin teen vasta nyt. Aiheena on tosiaankin estekilpailut, joissa menin 80cm- luokan Rionalla. Riona oli verkassa tosi reipas, mutta sitten kun menin sinne odottamaan omaa rataa meno ehti hyytyä jotenkin. Ajattelin ensi kisoissa laittaa toiveen ensimmäiseksi tai toiseksi, jotta pääsisin mahdollisimman äkkiä radalle ja poni pitäisi vireen yllä.
Ensimmäiselle esteelle ihan okei tie ja hyvä hyppy. Toiselle esteelle ratsastin vähän liian pohjaan ja tuon takia puomi alas. Sitten olis pitänyt vähän aktivoida laukkaa ennen kolmosta, mutta ilmeisesti jätin sen tekemättä. Kolmoseste mentiin yli, samoin myös nelosen sarja, joka olisi kyllä pitänyt tulla paremmassa tempossa.
Noiden jälkeen kaarrettiin vasemmalle ja hypättiin viides este. Viidenneltä jatkettiin suora kuudennelle. Kuudes este oli okseri, jossa kivasti puhtaassa laukassa alas kohti seiskaa. Seiskalle ihan ok hyppy, siitä kaarrettiin kahdeksannelle (ja meidän ratamme viimeiselle) esteelle. Siihenkin ihan hyvä hyppy, ja oon aika tyytyväinen Rionaan. Tämä kyseinen rata oli virhepisteistä huolimatta moninkertaisesti parempi kuin meidän viime rata. Joissain hypyissä joku kavio kolahti puomiin ja ehdin jo pelätä tippumista, mutta ei sentään (paitsi esteellä numero 2). Seuraavalla kerralla tähdätään sitten puhtaaseen rataan! Tähän loppuun liitän vielä YouTuben puoleltakin löytyvän ratavideon.
Tämä postaus olisi pitänyt tehdä jo viime viikon aikana, mutta kun en saanut aikaiseksi, niin teen vasta nyt. Aiheena on tosiaankin estekilpailut, joissa menin 80cm- luokan Rionalla. Riona oli verkassa tosi reipas, mutta sitten kun menin sinne odottamaan omaa rataa meno ehti hyytyä jotenkin. Ajattelin ensi kisoissa laittaa toiveen ensimmäiseksi tai toiseksi, jotta pääsisin mahdollisimman äkkiä radalle ja poni pitäisi vireen yllä.
 |
| este numero 2. |
 |
| Este numero 3. |
 |
| 4A |
 |
| 4B |
 |
| este numero 8. |
lauantai 21. tammikuuta 2017
17. Estetunti Rionalla
Moikka!
Rionan kanssa touhuilin taas viime torstaina ja keskiviikkona. Molempina päivinä hyppäsin, Riona on tuntunut poikkeuksellisen hyvältä (ainakin torstaina). Keskiviikkona teemana olivat laukanvaihdot, jotka ei sujunut. Sain ehkä yhden hyvän vaihdon, kun muistin laittaa ponin liikkeelle. Torstaina mentiin toisenlaisissa tunnelmissa. Oli innari, pysty lävistäjällä ja toinen pysty ratsastuskoulun sivulla. Riona oli alusta asti todella reipas ja innokkaasti lähdössä hyppäämään. Hypyt meni ihan hyvin, Riona oli tosi reippaalla tuulella ja pitikin muistaa huolehtia siitä, ettei uljas ratsuni päässyt menemään oman mielensä mukaan ja Ripan piti pysyä minun kontrollissa. Tuli muutama ihan jees pätkä, ja hyvä fiilis tunnista jäi.
Toinen asia koskee sunnuntain kisoja. Oon odottanut näitä estekisoja pitkään, koska haluan päästä korjaamaan mun edelliset virheet. Esimerkiksi ratsastaa ponia verkassa eteenpäin puolipidätteiden kautta ja muistaa pitää Riona liikkeellä koko ajan radalla, sekä auttaa sitä parhaani mukaan. Niin, ja tehdä esteille hyvät tiet. En kisoilta odota kovin suuria, toivon vain, että huomenna pääsisin ratsastamaan puhtaan radan ilman suurempia virheitä. Treenit ovat menneet kuitenkin nyt kevään ja joulun aikaan hyvin, ja voin siis iloisin mielin suunnata radalle.
Kokosin vielä lyhyen videontyngän torstailta ja keskiviikolta, löytynee YouTubesta mutta laitan sen nyt tähän allekin. Kuvauksesta kiitokset Sinttu!
Rionan kanssa touhuilin taas viime torstaina ja keskiviikkona. Molempina päivinä hyppäsin, Riona on tuntunut poikkeuksellisen hyvältä (ainakin torstaina). Keskiviikkona teemana olivat laukanvaihdot, jotka ei sujunut. Sain ehkä yhden hyvän vaihdon, kun muistin laittaa ponin liikkeelle. Torstaina mentiin toisenlaisissa tunnelmissa. Oli innari, pysty lävistäjällä ja toinen pysty ratsastuskoulun sivulla. Riona oli alusta asti todella reipas ja innokkaasti lähdössä hyppäämään. Hypyt meni ihan hyvin, Riona oli tosi reippaalla tuulella ja pitikin muistaa huolehtia siitä, ettei uljas ratsuni päässyt menemään oman mielensä mukaan ja Ripan piti pysyä minun kontrollissa. Tuli muutama ihan jees pätkä, ja hyvä fiilis tunnista jäi.
Toinen asia koskee sunnuntain kisoja. Oon odottanut näitä estekisoja pitkään, koska haluan päästä korjaamaan mun edelliset virheet. Esimerkiksi ratsastaa ponia verkassa eteenpäin puolipidätteiden kautta ja muistaa pitää Riona liikkeellä koko ajan radalla, sekä auttaa sitä parhaani mukaan. Niin, ja tehdä esteille hyvät tiet. En kisoilta odota kovin suuria, toivon vain, että huomenna pääsisin ratsastamaan puhtaan radan ilman suurempia virheitä. Treenit ovat menneet kuitenkin nyt kevään ja joulun aikaan hyvin, ja voin siis iloisin mielin suunnata radalle.
Kokosin vielä lyhyen videontyngän torstailta ja keskiviikolta, löytynee YouTubesta mutta laitan sen nyt tähän allekin. Kuvauksesta kiitokset Sinttu!
maanantai 16. tammikuuta 2017
16. Ratsastuskooste
Moikka!
Tänään kokosin videopätkiä Rionasta, ensimmäisestä tunnista viimeisimpään tuntiin asti. Tunnen ainakin kehittyneeni Rionan kanssa ratsastajana, ja jonkun verran olen oppinut tuota ponia ratsastamaankin. Toivottavasti kehitys näkyy teillekin sinne ruudun toiselle puolelle!
Tänään kokosin videopätkiä Rionasta, ensimmäisestä tunnista viimeisimpään tuntiin asti. Tunnen ainakin kehittyneeni Rionan kanssa ratsastajana, ja jonkun verran olen oppinut tuota ponia ratsastamaankin. Toivottavasti kehitys näkyy teillekin sinne ruudun toiselle puolelle!
lauantai 31. joulukuuta 2016
15. Vuodelta 2016
Moikka!
Huomenna on uudenvuodenaatto, eli vielä kaksi päivää jäljellä tätä tapahtumarikasta vuotta. 2016 on ollut minulle hyvin hevostäytteinen, paljon on tapahtunut niin lyhyessä ajassa. Sain idean ottaa muutama kuva omasta instagramistani ja kertoa teille vuoden tapahtumista.
Ihan ensimmäiset kaksi kuvaa ovat loppukeväästä. Kävimme silloin vierailulle Meten kanssa katsomassa Ninnua Kaislan kanssa. Oli huisin ihana reissu, pääsin käymään Ninnun selässä viimeistä kertaa ikinä. Pidettiin kivaa ja otettiin kuvia. Ninnua pääsin hoitamaan vielä syksyllä, mutta sitten koitti se joulukuun yhdeksäs päivä, jolloin rakas nukkui ikiuneen ja laukkasi vihreämmille laitumille.
Viides ja viimeinen kuva ovat Fionasta aivan kesän alusta, siitä kun ratsastin vielä estepainotteisella. Myöskin nämä kuvat ovat minun viimeiseltä ratsastukselta Fionalla ikinä, ikävä on kova. Se oli heinäkuun seitsemäs päivä, kun sain tietää tapahtuneesta. Mulla oli koko syksylle täydelliset suunnitelmat meidän varalle, mutta ne menikin sitten täysin uusiksi. Fiona on kuitenkin onnellinen nyt, paremmassa paikassa ♥
Kolmas ja neljäs kuva ovat Einolan leireiltäni. Ensimmäinen muistikselta, toinen kesäleiriltä. Olin molemmilla Jennin kanssa, pidin superkivaa ja sain ihania muistoja. Kesäleiriltä mieleen jäi viimeinen kerta Hilpolla ja kaikki mitä tein Myrän kanssa. Muistikselta mieleen painui mm. hienot mökkijutut ja kuvan poni Roko sekä yksi uusista lemppareista: Cinda.
Kuudennessa kuvassa poseeraa Nilpa, jolla pääsin kesällä menemään sekä koulua että esteitä. Kävimme myös maastossa, hyppäämässä peltoesteitä ja mulla on ollut Nilpan kanssa tosi hauskaa. Myös talven mittaan olen käynyt Nilpalla liinassa hangessa, Nipa on ollut nyt tosi kiva. Ja ollaan suunniteltu nytkin tässä maastoon lähtöä. Sitä odotellessa!
Seitsemännessä kuvassa poseeraa tonttuhattuinen Karmena tonttutunnilla. Tonttuilin tänävuonna Rionalla, Atella ja Karmella. Menin vapaasti vähän kaikenlaista mutta Rionalla olinkin sitten opetustunnilla tekemässä jotakin fiksua.
Tänä syksynä myös yksi merkittävimmistä tapahtumista oli estevalmennuksessa aloitus. Kyseistä asiaa olin odottanut todella kauan, ja nyt pääsen toteuttamaan unelmiani. Olen mennyt melkein koko syksyn valmennustunnit Rionalla. Menin Rionalla myös mun ekan 80cm luokan kisoissa, ja siitä ollaan mentykin eteenpäin suurella askeleella. Riona on hevosvalintani myös tulevalle kaudella, toivotan itselleni onnea ja menestystä! :D *hurraa!*
Toisiksi viimeisessä kuvassa olemme Meten kanssa katsomassa Ninnua ja sen jo syntynyttä varsaa, Tessaa (Aramara Treasure). Oli ihanaa nähdä taas Ninnua, ottaa valokuvia ja vaihtaa kuulumisia.
Monta asiaa siis tänä vuonna on tapahtunut. Painavimpina kuitenkin Ninnun ja Fionan poismeno. Toivon tulevasta vuodesta kehittävää ja yhtä tapahtumarikasta. Hyvää uutta vuotta kaikille hevosihmisille ja muillekin, muistakaa pitää ne ilotulitteet kaukana hevosista ja talleista!
Huomenna on uudenvuodenaatto, eli vielä kaksi päivää jäljellä tätä tapahtumarikasta vuotta. 2016 on ollut minulle hyvin hevostäytteinen, paljon on tapahtunut niin lyhyessä ajassa. Sain idean ottaa muutama kuva omasta instagramistani ja kertoa teille vuoden tapahtumista.
Ihan ensimmäiset kaksi kuvaa ovat loppukeväästä. Kävimme silloin vierailulle Meten kanssa katsomassa Ninnua Kaislan kanssa. Oli huisin ihana reissu, pääsin käymään Ninnun selässä viimeistä kertaa ikinä. Pidettiin kivaa ja otettiin kuvia. Ninnua pääsin hoitamaan vielä syksyllä, mutta sitten koitti se joulukuun yhdeksäs päivä, jolloin rakas nukkui ikiuneen ja laukkasi vihreämmille laitumille.
Viides ja viimeinen kuva ovat Fionasta aivan kesän alusta, siitä kun ratsastin vielä estepainotteisella. Myöskin nämä kuvat ovat minun viimeiseltä ratsastukselta Fionalla ikinä, ikävä on kova. Se oli heinäkuun seitsemäs päivä, kun sain tietää tapahtuneesta. Mulla oli koko syksylle täydelliset suunnitelmat meidän varalle, mutta ne menikin sitten täysin uusiksi. Fiona on kuitenkin onnellinen nyt, paremmassa paikassa ♥
Kolmas ja neljäs kuva ovat Einolan leireiltäni. Ensimmäinen muistikselta, toinen kesäleiriltä. Olin molemmilla Jennin kanssa, pidin superkivaa ja sain ihania muistoja. Kesäleiriltä mieleen jäi viimeinen kerta Hilpolla ja kaikki mitä tein Myrän kanssa. Muistikselta mieleen painui mm. hienot mökkijutut ja kuvan poni Roko sekä yksi uusista lemppareista: Cinda.
Kuudennessa kuvassa poseeraa Nilpa, jolla pääsin kesällä menemään sekä koulua että esteitä. Kävimme myös maastossa, hyppäämässä peltoesteitä ja mulla on ollut Nilpan kanssa tosi hauskaa. Myös talven mittaan olen käynyt Nilpalla liinassa hangessa, Nipa on ollut nyt tosi kiva. Ja ollaan suunniteltu nytkin tässä maastoon lähtöä. Sitä odotellessa!
Seitsemännessä kuvassa poseeraa tonttuhattuinen Karmena tonttutunnilla. Tonttuilin tänävuonna Rionalla, Atella ja Karmella. Menin vapaasti vähän kaikenlaista mutta Rionalla olinkin sitten opetustunnilla tekemässä jotakin fiksua.
Tänä syksynä myös yksi merkittävimmistä tapahtumista oli estevalmennuksessa aloitus. Kyseistä asiaa olin odottanut todella kauan, ja nyt pääsen toteuttamaan unelmiani. Olen mennyt melkein koko syksyn valmennustunnit Rionalla. Menin Rionalla myös mun ekan 80cm luokan kisoissa, ja siitä ollaan mentykin eteenpäin suurella askeleella. Riona on hevosvalintani myös tulevalle kaudella, toivotan itselleni onnea ja menestystä! :D *hurraa!*
Toisiksi viimeisessä kuvassa olemme Meten kanssa katsomassa Ninnua ja sen jo syntynyttä varsaa, Tessaa (Aramara Treasure). Oli ihanaa nähdä taas Ninnua, ottaa valokuvia ja vaihtaa kuulumisia.
Monta asiaa siis tänä vuonna on tapahtunut. Painavimpina kuitenkin Ninnun ja Fionan poismeno. Toivon tulevasta vuodesta kehittävää ja yhtä tapahtumarikasta. Hyvää uutta vuotta kaikille hevosihmisille ja muillekin, muistakaa pitää ne ilotulitteet kaukana hevosista ja talleista!
keskiviikko 28. joulukuuta 2016
14. Riona 26.12.
Moikka!
Menin Rionalla maanantaina. Tunnin aiheena oli volttitehtävät, ja niillä erilaiset asetukset ja taivutukset. Riona oli ihan supeer hieno, se antoi välillä vähän periksi niskasta. Tuli muutama vähemmän hyvä pätkä, jolloin poni a. ei ollut täysin kontrollissa tai b. jäi hitaaksi minun avuille. Toivottavasti tulevatkin tunnit menee ponin kanssa yhtä hyvin, kauden viimeinen tunti onkin jo torstaina, joten Rionan kanssa jatketaankin varmastikin valkkatunnin jälkeen vasta ensi vuoden puolella.
Menin Rionalla maanantaina. Tunnin aiheena oli volttitehtävät, ja niillä erilaiset asetukset ja taivutukset. Riona oli ihan supeer hieno, se antoi välillä vähän periksi niskasta. Tuli muutama vähemmän hyvä pätkä, jolloin poni a. ei ollut täysin kontrollissa tai b. jäi hitaaksi minun avuille. Toivottavasti tulevatkin tunnit menee ponin kanssa yhtä hyvin, kauden viimeinen tunti onkin jo torstaina, joten Rionan kanssa jatketaankin varmastikin valkkatunnin jälkeen vasta ensi vuoden puolella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)